Ah, kellojen siirto kesäaikaan! Tuo koko kansan rakastama juhlapäivä. Ikään, ammattiin tai uskontoon katsomatta, kaikki saavat nauttia tunteesta kuin olisi matkustanut toiselle aikavyöhykkeelle, liikkumatta omalta sängyltä mihinkään.

Tämä jalo päivä kevään kynnyksellä suo koululaisille ja työssäkäyville mahdollisuuden tavallista lyhyempiin yöuniin ja vuorokausirytmin sekoittamiseen.

Vaikka kaikki nauttivat kesäaikaan siirtymisestä, on joitain huoliakin ilmaistu vuorokausirytmin muokkaamisen vaikutuksista.

Lukuisissa tutkimuksissa on havaittu, että unirytmiä sekoittava vuorotyö lisää riskiä monien sairauksien puhkeamiseen. Varsinkin yötöiden tekemisen on havaittu olevan yhteydessä suurempaan riskiin sairastua useisiin eri syöpiin, diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin. (1) (2) (3)

Mutta kellojen siirrossahan on kyse vain yhdestä tunnista. Ei kai se nyt voi olla haitaksi. Eihän?

Kellojen siirron vaikutukset

Ihminen on päiväeläin, ja elimistön sisäiset kellot säätelevät kehon toimintoja vuorokausirytmin mukaan. Näyttää siltä, että äkilliset muutokset vuorokausirytmissä voivat olla erityisen haitallisia niille, joiden on noudatettava tarkkaa aikataulua.

Tuoreessa yhdysvaltalaistutkimuksessa havaittiin, että kouluikäisten nuorten yöunien pituus on kellojen siirtoa seuranneella viikolla joka yö noin puoli tuntia tavallista lyhyempi. (4)

Tämä johtunee siitä, että elimistöllä kestää useita päiviä mukautua uuteen vuorokausirytmiin. Vuonna 2009 julkaistussa saksalaistutkimuksessa saatiin selville, että osalla koululaisista kestää jopa kolme viikkoa mukautua uuteen päivärytmiin kesäaikaan siirtymisen jälkeen. (5)

Joillakin aloilla kellojen siirron on nähty olevan yhteydessä työtapaturmien lisääntymiseen. Kun Yhdysvalloissa tarkasteltiin kaivostyöläisten työtapaturmatilastoja vuosilta 1986 – 2006, havaittiin, että työtapaturmien riski oli 5,7 % tavallista suurempi kesäaikaan siirtymisen jälkeisenä maanantaina. (6)

Journal of Applied Psychologyssä julkaistun tutkimuksen mukaan kellojen siirron jälkeisinä päivinä työntekijöiden keskittyminen töihin herpaantuu ja ”netissä lojuminen lisääntyy dramaattisesti”. (7)

Vuorokausirytmin häiriöt voivat vaikuttaa myös mielialaan. Englantilaistutkimuksessa havaittiin, että kesäaikaan siirtyminen aiheutti useilla ihmisillä huonoa oloa ja masennusta viikoksi siirron jälkeen. Negatiiviset vaikutuksen mielialaan olivat suurimmat työssäkäyvien keskuudessa. (8)

Vuonna 2008 julkaistun australialaistutkimuksen tekijät kirjasivat, että pienikin häiriö vuorokausirytmissä voi aiheuttaa vakavia seurauksia mielenterveysongelmista kärsivien joukossa. Tutkijat olivat havainneet, että kellojen siirto näkyy piikkinä itsemurhatilastoissa Australiassa. (9)

Kellojen siirtoa seuraavina päivinä nähdään yleensä kasvua liikennetapaturmien määrässä. Vasta-argumenttina kellojen siirron puolesta on se, että valoisan ajan siirto voi toisaalta myös lisätä liikenneturvallisuutta joissain maissa. (10) (11) (12)

Useimmissa aiheesta tehdyissä tutkimuksissa on havaittu myös piikki sydänkohtauksien määrässä kesäaikaan siirtymisen jälkeisinä päivinä. (13) (14) (15)

Tämän lisäksi, vuonna 2016 julkaistun suomalaistutkimuksen mukaan aivohalvaustapauksia ilmenee 8 % tavallista enemmän kahtena kellojen siirtoa seuraavana päivänä. (16)

Mutta siitä on niin paljon iloa ja hyötyä!

No, ehkä se on myönnettävä että pienikin häiriö vuorokausirytmissä saattaa vaikuttaa negatiivisesti terveyteen, jaksamiseen ja mielialaan, mutta onhan kesäaikaan siirtyminen kuitenkin niin hyödyllinen ja rakastettu käytäntö, ettei siitä voi luopua…?

Kysyimme loppuun vielä iloisten kansalaisten mietteitä tästä rakkaasta perinteestä:

• Jere 10v, koulumatkalla:  Miksen minä saa nukkua?
• Markku, työssäkäyvä:  Miksi? Miksi?
• Liina, kolmen lapsen äiti:  HAISTAKAA VITTU
• Riitta, eläkeläinen:  …Hetkinen, Riitta ei hengitä! Kutsukaa apua!!

Noniin, näihin tunnelmiin toivotamme hauskaa kesäaikaa ja turvallista kellojen siirtoa!

Saatat myös tykätä