Monivitamiineja löytyy lähes jokaisen keittiön pöydiltä tai kaapeista. Niiden terveyshyötyjä pidetään itsestään selvinä – ovathan ne vitamiineja! Miljardibisneksen haitat eivät ole monien tiedossa. Tutkimuksissa monivitamiinien syönnistä ei ole löydetty selkeitä hyötyjä ja joidenkin vitamiinivalmisteiden on jopa havaittu voivan lyhentää elinikää.
Monivitamiinit
Vitamiinit yhdistetään usein hedelmiin, joiden syönti on yhteydessä parempaan terveyteen. Mielikuva on hieman harhainen, koska esimerkiksi naudanliha sisältää painoon nähden selvästi hedelmiä enemmän vitamiineja ja hivenaineita.
Joka tapauksessa hedelmien ja kasvisten päivittäinen nauttiminen on useissa tutkimuksissa yhdistetty vähentyneeseen riskiin sairastua esimerkiksi syöpiin tai sydän- ja verisuonitauteihin. (1, 2)
Voiko hedelmien ja kasvisten terveyshyödyt saavuttaa syömällä lisäravinteita, jotka sisältävät samoja vitamiineja ja hivenaineita?
Ei, ei näytä voivan.
Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin 160 000:a vaihdevuodet ohittanutta naista, havaittiin, että monivitamiinien käyttö ei vähentänyt syöpiä, sydän- ja verisuonitauteja eikä kuolleisuutta. (3)
Laajassa ja paljon puhutussa JAMAn meta-analyysissä vuodelta 2007 käytiin läpi 68 tutkimusta, joissa tutkittiin A-, C, ja E-vitamiinien, beta-karoteenin sekä seleenin vaikutuksia yli 230 000:een koehenkilöön. Havaittiin, että A- ja E-vitamiinien sekä beta-karoteenin käyttö lisäravinteena näytti lisäävän tutkimuksiin osallistuneiden kuolleisuutta tutkimusjaksoilla. (4)
E-vitamiinin ja seleenin mahdollisuuksia eturauhassyövän ehkäisyssä tutkittiin terveillä miehillä 2000-luvun alussa. Tuloksena oli, että seleeni ei vaikuttanut eturauhassyövän esiintymiseen ja E-vitamiinin käyttö lisäsi hieman riskiä eturauhassyövän kehittymiselle. (5)
Haitallisia aineita monivitamiineissa voivat olla myös:
- Rauta, jota miehet tai vaihdevuodet ohittaneet naiset eivät yleensä tarvitse
- Kupari, joka heikentää sinkin imeytymistä
- Kalsium, josta on lähinnä pelkkää haittaa
Antioksidantit
Oksidatiivinen stressi on läsnä useissa tautitiloissa. Antioksidantit voivat mitätöidä vapaita radikaaleja ja vähentää oksidatiivista stressiä. Tästä on päätelty, että antioksidanttiset ravinteet saattaisivat olla terveellisiä. Ihmiskeholla on kuitenkin lukuisia sisäisiä keinoja oksidatiivisen stressin käsittelyyn.
Epäillään, että antioksidanttilisäravinteiden terveyshaitat johtuvat siitä, että ne voivat heikentää kehon omia mekanismeja oksidatiivisen stressin prosessointiin sekä aiheuttaa haitallista epätasapainoa mikroravinteiden määrissä.
Fyysisen rasituksen ja kuntoilun yhteydessä oksidatiivinen stressi kasvaa. Tämä mekanismi näyttää olevan oleellinen lihaskehityksen kannalta. Useissa tutkimuksissa on havaittu, että antioksidanttien nauttiminen liikunnan yhteydessä vaimentaa kehon adaptoitumista rasitukseen sekä heikentää fyysisen kunnon kehitystä ja elimistön palautumista. (6)
Kuten Lihastohtori Hulmikin kirjoittaa, suositun C-vitamiinin käytöstä kuntoilun yhteydessä voi olla enemmän haittaa, kuin hyötyä.
Rahastus
Monet ihmiset kuitenkin uskovat monivitamiinivalmisteiden olevan terveydelle hyödyksi. Pelkästään Yhdysvalloissa, monivitamiineja myydään vuosittain 11 miljardilla dollarilla, lähes joka toisen yli 50-vuotiaan käyttäessä näitä lisäravinteita. (7)
Suomessa televisiokanavilla pyörii useita monivitamiinimainoksia. Vuonna 2010 tehdyssä väestökyselyssä selvitettiin suomalaisten lasten lisäravinteiden käyttöä. 15 prosenttia alle 12-vuotiaista lapsista käytti monivitamiineja. (8)
Vitamiinien puutostilat ovat terveydelle haitaksi, mutta näyttää siltä, että monivitamiinien syönnistä ei keskimäärin ole hyötyä, eikä niillä voi saavuttaa monipuolisen ruokavalion positiivisia terveysvaikutuksia.
Saatat myös tykätä
Gluteenin varhaissyöttö? Ehkä ei niin hyvä idea
16 Testosteroniboosteria mammuttivertailussa
Jos pidit artikkelista, tsekkaa blogin facebook-sivu!
Sillä lienee merkitystä, mikä on monivitamiinin lähde: synteettinen apteekin tuote jota keho ei tunnista, vaiko luonnollisemmasta lähteestä oleva, kuten spirulina-levä. Onko näissä tutkimuksissa niputettu yhteen synteettiset bulkki-tuotteet ja korkealaatuiset, ravintorikkaat kasvikunnan tuotteet? Samaa mietin kalsium-artikkelin kohdalla.
Mielenkiintoisia näkemyksiä! Käytätkö Lauri itse jotain lisäravinteita?
Moikka Tero! Käytän nykyisin säännöllisesti vain D-vitamiinia sekä satunnaisempia jaksoja sinkkiä, urheiluravinteita tai vatsan toimintaa tukevia lisärvainteita
Yksi ero vitamiini-/kivennäis-/hivenainevalmisteiden ja ruuasta saatavien vastaavien välillä on se, että valmisteet voivat olla ”liian puhtaita”. Niistä siis toisin sanoen puuttuvat ne luonnolliset apuaineet, jotka ruuassa ovat mukana. Keskustelin asiasta taannoin yliopistolla ravitsemustieteen opettajan kanssa ja hän nosti esiin juuri tämän asian. Valmisteiden hyötyosuus voi nimittäin jäädä todella alhaiseksi, etenkin jos valmisteet ottaa tyhjään vatsaan pelkän veden kera. Jos valmisteista haluaisi saada enemmän irti, tulisi ne nauttia sellaisten ruoka-aineiden (tai monipuolisen sekaravinnon) kanssa, jossa apuaineita luonnostaan on. Siitä tietysti herää kysymys, että onko lisäravinteille tarvetta, jos ruokavalio on monipuolinen. Kovaa treenaavat dieettaajat, jotka rajoittavat ravinnon määrää ja sen myötä myös ravintoaineiden saantia ovat poikkeus, heidän kannattaa huolehtia riittävästä ravintoaineiden saannista, vaikka sitten tablettien muodossa.
Tuohon nimimerkin ’SARI’ kommenttiin puuttuisin sen verran, että ihan samaa askorbiinihappoa se c-vitamiini on mustaherukassa, kuin apteekin pillerissäkin, molempien kemiallinen rakenne on ihan tismalleen sama. Ero tulee tuossa edellä kirjoittamassani asiassa, eli apuaineissa.
Hei,
Tuossa tutkimus osoittaa miten Lääketeollisuus on väärässä.
Viime vuosikymmenellä lääketieteen edustajat määritelttelivät vitamiinien, hivenaineiden ja ravintolisien suositellut raja-arvot.
Nyt tutkimus osoittaa, että raja-arvot ovat olleet liian pieniä.
Esimerkiksi Suomessa pidetään edelleen D-vitamiinin päivittäsitä saantisuosituksia liian matalana verrattuna esimerkiksi Kanadan suosituksiin.
Michael F. Holick 2003..
Ei mulla muuta.
Tutkimuksissa on lähinnä käsitelty elinikää mutta voiko ravintolisillä olla toivottuja vaikutuksia arkielämässä – vireystasossa, suorituskyvyssä, yms toimintakyvyssä.