Pyroluria – Onko se olemassa?

Pyroluria

Maapallon toisella puolella, Australiassa, osa lääkäreistä sekä monet ravintoneuvojat tutkivat ja diagnosoivat pyroluriaa. Tuhansia ihmisiä hoidetaan sinkki- ja B6-ravintolisillä.

Kymmenesosalla väestöstä väitetään olevan tämä tila ja sen sanotaan aiheuttavan mm. masennusta ja autismia. Suomessa ei ole laboratorioita, joissa tätä tilaa tutkitaan, enkä ole kuullut kenenkään täällä diagnosoivan tai hoitavan pyroluriaa. Onko pyroluria todellinen sairaus?

Mikä pyroluria on?

Pyrolurian väitetään olevan geneettinen tai ympäristörasitteiden aiheuttama tila, jossa hemoglobiini-synteesin sivutuotteena vereen syntyvät kryptopyrrolit eivät poistu kehosta riittävän tehokkaasti. Kryptopyrroleilla ei ole kehossa mitään tehtävää ja ne poistuvat virtsan mukana.

Veressä kryptopyrrolien ajatellaan sitoutuvan tehokkaasti joihinkin ravinteisiin, kuten sinkkiin ja B6-vitamiiniin, tehden niistä hyödyttömiä keholle ja aiheuttavan puutostiloja.

Pyrolurian oireet

Pyroluriaan yhdistettyjä oireita ovat mm. ahdistus ja Pyroluria Suomessamuut mielialaongelmat, huono stressin sieto, ruoansulatuskanavan häiriöt, nivelkivut, akne ja muistihäiriöt.

Osasyy oireille olisi pyroluriasta aiheutunut sinkin puutos. Tai toisaalta kuparitoksisuus, mikä syntyisi helposti sinkkitasojen ollessa matalat. Kupari ja sinkki kilpailevat imeytymisestä suolistosta ja varastoitumisesta kehon kudoksiin.

Pyroluriaa hoitavissa lähteissä arvioidaan pyrolurian
olevan läsnä 50 prosentilla autismista kärsivillä, 40 prosentilla alkoholisteista, 70 prosentilla skitsofreenikoista, 70 prosentilla masennuksesta kärsivillä ja 30 prosentilla ADHD-potilaista.

Pyrolurian historia

Pyroluria-hypoteesi sai alkunsa 1960-luvulla, kun amerikkalainen lääkäri Abram Hoffer löysi psykedelia-aikakauden huipulla LSD-tutkimuksissa virtsasta tuntemattoman yhdisteen, joka myöhemmin nimettiin kryptopyrroliksi. LSD:n oli aiemmin havaittu aiheuttavan kehossa samoja oireita ja reaktioita, mitä on skitsofreniaa sairastavilla ihmisillä.

Hoffer pyrki tutkimusten avulla löytämään mielenterveyssairauksien biokemiallisia toimintamekanismeja ja löytämään mahdollisia diagnostiikka- tai hoitotyökaluja.

Hofferin tutkimusryhmä havaitsi kryptopyrrolien, joita kutsuttiin myös Malvariaksi tai Mauve faktoriksi, olevan koholla myös mielenterveysongelmista kärsivillä. Hoffer päätteli, kryptopyrrolien siten aiheuttavan mielenterveysongelmia. Myöhemmissä tutkimuksissa löydettiin väitetysti yhteys matalien sinkki- ja B6-vitamiiniarvojen ja korkean kryptopyrrolipitoisuuden välillä.

1970-luvulla tehtiin kaksi tutkimusta (tämä ja tämä), joissa ulkopuoliset tutkimusryhmät yrittivät toistaa Hofferin löydöksiä. Kummassakaan tutkimuksessa virtsasta ei löytynyt lainkaan kryptopyrroleita. Lääketieteellisen yhteisön kiinnostus pyroluriaan loppui tähän.

Pyroluria-diagnoosin puolustajat jatkoivat kuitenkin tutkimuksiaan. 70-luvun loppupuolella he julkaisivat kirjoituksia, jossa kerrotaan Mauve faktorin tunnistamisen kryptopyrroliksi olleen virheellinen havainto. Todellisuudessa kyseessä olisikin hyvin samankaltainen molekyyli hydroxyhemopyrrolin-2-one (HPL).

Mauve-faktori

Hofferilla oli vaikeuksia saada tutkimuksiaan esille mielenterveyttä käsittelevissä julkaisuissa. Vuonna 1967 hän perusti oman julkaisunsa, The Journal of Orthomolecular Medicinen. Abram Hoffer kuoli vuonna 2009. Internetin aikakaudella pyroluria-diagnoosi on kuitenkin saanut jalansijaa vaihtoehtoishoitajien ja joissakin maissa jopa lääkärien piirissä.

 

Onko pyroluria todellinen sairaus?

Pyroluria hoito

Internetissä on paljon englanninkielisiä sivuja, jotka kertovat hoito-ohjeita ja -kokemuksia pyrolurian hoitoon. 5000-jäseninen Pyroluria-facebook-ryhmä kasvaa vauhdilla. Laitoin ryhmään viestin, jossa kysyin, mitä todisteita on siitä että:

  • Pyrroleita on virtsassa?
  • Pyrroleita on veressä?
  • Tämä aine sitoutuu sinkkiin ja B6-vitamiiniin?
  • Pyrroleilla on yhteys mielenterveysongelmiin?

Viesti herätti keskustelua, mutta vastauksia näihin kysymyksiin en saanut. Vaikka ryhmässä on useita lääkäreitä ja muita terveysalan ammatinharjoittajia, jotka diagnosoivat pyroluriaa.

Pyrolurian todellisuudesta ei ole tutkimusnäyttöä. Monet pyroluria-potilaat kertovat olleensa huonossa kunnossa ja virtsatesteissä kryptopyrrolien olleen koholla. Heille oli määrätty sinkki- ja B6-vitamiinilisä. Jonkin ajan kuluttua hoidon aloituksesta, heidän oireensa olivat huomattavasti helpottuneet. Yleensä ravinnehoidoksi pyroluriaan suositellaan päivässä 15 – 60mg sinkkiä ja 50 – 100mg B6-vitamiinia. Ja B6 usein sen aktiivisessa P-5-P-muodossa.

Osa pyroluria-hoidon hyvistä kokemuksista voi johtua plasebosta. Toisaalta sinkkilisän on tutkimuksissa näytetty olevan hyödyllinen monille. Sinkin on näytetty mm. parantavan vuotavaa suoliston seinämää, nostavan testosteronitasoja miehillä, vähentävän masennusta, korjaavan kuparitoksisuutta sekä nopeuttavan flunssan hoitoa. Joten ravinnehoidosta on saattanut olla apua vaikkei pyroluriaa olisi olemassa.

Ehkä hoidon yksinkertaisuus on houkuttelevaa pyroluria-diagnoosissa sekä hoitajille että potilaille. Oletukset pyrolurian takana ovat yksinkertaisia. Luulisi olevan melko suoraviivaista suunnitella tuplasokkotutkimus, jossa väitettyjen pyrrolien ja esim. kehon sinkkitasojen välistä korrelaatiota tutkittaisiin. Hofferilla, Karl Pfeifferilla, Walsh Institutella ja muilla pyrolurian puolustajilla on ollut 40 vuotta aikaa tuottaa tällaisia tutkimuksia, mutta he eivät ole niitä tehneet.

3 kommenttia artikkeliin ”Pyroluria – Onko se olemassa?

  1. Jaana sanoo:

    Mitä noilta tuhansilta diagnosoiduilta pyroluriaa sairastavilta on sitten mitattu, jos kryptopyrrolit eivät liity pyroluriaan tai niitä ei edes ole?

    • Lauri Salmi sanoo:

      Jaana, hyvä kysymys. Englantilainen Biolab sanoo mittaavansa, ja myös löytävänsä kryptopyrroleita virtsasta. Heidän testiesitteessään mainitaan kuitenkin, että kryptopyrrollien erityksen ei uskota pyroluriassa kasvavan, vaan hydroksihemopyrrolien. Mutta että he mittaavat silti kryptopyrroleita, koska hydroksihemopyrroleita ei epävakaina yhdisteinä pysty mittaamaan.
      http://www.biolab.co.uk/docs/kp.pdf

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *