Testosteronikorvaushoidon suosio potilaiden ja lääkärien keskuudessa on kasvanut valtavasti viime vuosikymmeninä.
Maailmanlaajuisesti lääketestosteronin myynti 12-kertaistui vuosien 2000 ja 2011 välillä. Samalla myös mielenkiinto hormonitoimintaa tukevia lisäravinteita ja testosteroniboostereita kohtaan on kasvanut miesten keskuudessa. (1)
Eikä täysin syyttä. Testosteroni on merkittävin kehossa toimiva mieshormoni, joka vaikuttaa mm. lihaksiston ja luuston rakentumiseen, vireyteen sekä tyytyväisyyteen.
Onnistuin romuttamaan oman hormonitoimintani kymmenisen vuotta sitten liikaharjoittelun, painoluokkaurheilun ja työstressin seurauksena. Parin lääkärikäynnin seurauksena aloitin tuolloin testosteronikorvaushoitokokeilun.
Lopetin korvaushoidon kuitenkin reilun kuukauden jälkeen, kun hoidon alun hyvä olo muuttui takaisin hoitoa edeltäneeseen heikkoon oloon päänsärkyjen kera. Myös huoli hoidon aiheuttamasta hedelmättömyydestä ja muista mahdollisista terveyshaitoista ajoi minut tutkimaan luontaisia keinoja testosteronin nostamiseksi.
Testosteronikorvaushoito voi kuitenkin olla monille miehille hyvä ratkaisu, jos sillä korjataan todellista sukurauhasten tai aivojen toimintahäiriön aiheuttamaa testosteronivajetta. Tutkimuksissa matalien testosteronitasojen tervehdyttämisen on havaittu mm. lisäävän lihasmassaa, voimaa ja luuntiheyttä sekä parantavan potilaiden mielialaa. (2)
Tuhannet suomalaiset miehet harkitsevat vuosittain testosteronikorvaushoidon aloittamista. Tässä kirjoituksessa halusin pureutua yleisimpiin kysymyksiin korvaushoidon mahdollisista haitoista.
Aiheuttaako testosteronikorvaushoito lapsettomuutta?
Testosteronikorvaushoito on todellakin hormonikorvaushoito. Hoidon alussa kehossa on sekä kivesten tuottama testosteroni että ulkoisesti vereen tuotu testosteroni. Kuukauden tai parin kuluessa kivesten oma testosteronin tuotanto kuitenkin tyrehtyy ja jäljelle jää lähinnä ulkoisesti saatu testosteroni.
Tämä on seurausta aivojen hypotalamuksen ja aivolisäkkeen muodostaman hormonaalisen säätelyjärjestelmän toiminnasta. Kun hypotalamus havaitsee, että veressä on runsaasti testosteronia, sen gonadotropiineja vapauttavan hormonin (GnRH) eritys pienenee.
Normaalitilassa GnRH stimuloi aivolisäkettä tuottamaan lutenisoivaa hormonia (LH), joka säätelee testosteronin tuotantoa, sekä follikkelia stimuloivaa hormonia (FSH), joka säätelee siittiötuotantoa. Ulkoisten testosteronivalmisteiden käytön myötä kaikkien näiden palauteketjun hormonien eritys vähenee, mistä seuraa heikentynyt testosteroni- ja siittiötuotanto kiveksissä.
Testosteronivalmisteita on tutkittu pitkään mahdollisina ehkäisykeinoina miehille. Kahdessa laajassa kiinalaistutkimuksessa kerran kuussa annettu pitkävaikutteinen testosteroni-injektio aiheutti hedelmättömyyden yli 90 %:lle tutkimukseen osallistuneista 1353 miehestä. Tutkimuksissa käytetty testosteronivalmiste on vastaava kuin Suomessakin käytössä oleva Nebido-injektio. (1) (2)
Aiemmassa, kymmenessä eri maassa samanaikaisesti toteutetussa tutkimuksessa, kerran viikossa annettu testosteroni-injektio aiheutti hedelmättömyyden 157 miehelle 271 kokeeseen osallistuneen joukossa. (3)
Tutkimusten mukaan kehon oma testosteronin ja siittiöiden tuotanto palautuvat pitkäkestoisen testosteronikorvaushoidon jälkeen hoitoa edeltäneelle tasolle 6 – 24 kuukauden kuluttua hoidon lopetuksesta. (4) (5) (6)
Lyhyt vastaus:
Pitkäkestoinen testosteronihoito aiheuttaa hedelmättömyyttä hoidon ajaksi useimmille miehille.
Kasvaako eturauhassyövän riski testosteronihoidolla?
Testosteronikorvaushoidon yleistyessä 1990- ja 2000-luvuilla yksi suurimmista huolista sydänterveyden ohella oli testosteronihoidon vaikutus syöpäsairauksiin ja erityisesti Suomessakin miesten yleisimpään syöpään, eturauhassyöpään. (1)
Eturauhassyöpäriskin ja testosteronikorvaushoidon yhteydestä on tehty kymmeniä tutkimuksia. Vuonna 2005 julkaistussa 19 aiemman tutkimuksen meta-analyysissä havaittiin, että hoidon aloituksen jälkeen kolmen vuoden aikajaksolla testosteronihoito ei lisännyt eturauhassyöpätapauksia. (2)
Testosteronihoito ei näytä lisäävän eturauhassyövän riskiä pidemmälläkään aikavälillä. Englantilaistutkimuksessa seurattiin 1365 testosteronikorvaushoitopotilasta 20 vuoden ajan. Eturauhassyöpätapauksia ei ollut näiden miesten joukossa enempää kuin valtaväestön keskuudessa. (3)
Tuoreessa ruotsalaistutkimuksessa tarkasteltiin 250 000 miehen terveystietoja ja havaittiin, että korvaushoitopotilailla oli jopa pienentynyt riski aggressiivisen eturauhassyövän kehittymiselle. Tämä saattaa johtua korvaushoitopotilaiden tehokkaammasta seurannasta ja riskien kartoituksesta. (4)
Lyhyt vastaus:
Testosteronikorvaushoito ei näytä lisäävän eturauhassyövän riskiä.
Lisääkö testosteronikorvaushoito sydän- ja verisuonitautien riskiä?
Testosteronikorvaushoidon yleisimpänä ei-toivottuna sivuvaikutuksena pidetään hematokriitin (verisolujen osuus koko veren tilavuudesta) nousua. Tämän lisäksi korvaushoito voi nostaa hemoglobiinitasoja. (1)
Teoriassa hematokriitin nousu ja veren paksuuntuminen voi lisätä riskiä sydänkohtauksille, veritulpille sekä aivohalvauksille. (2)
Tutkimustulokset sydänsairauksien ja testosteronihoidon välisestä yhteydestä ovat ristiriitaisia. New England Journal of Medicinessä julkaistussa yhdysvaltalaistutkimuksessa tarkasteltiin testosteronin kykyä lisätä lihasmassaa ja liikkuvuutta yli 65-vuotiaiden miesten joukossa. (3)
Tämä tutkimus jouduttiin lopettamaan kesken, koska testosteroniryhmässä 23 miehellä ilmeni sydänsairauksien oireita – samalla, kun plaseboryhmässä sydänoireita oli vain 5 miehellä. Tutkimusjakson aikana koehenkilöille annosteltiin 100 mg testosteronigeeliä päivittäin, mikä on tupla-annos tavalliseen verrattuna.
Vuonna 2015 Yhdysvaltojen elintarvike- ja lääkevirasto FDA tiukensi linjaustaan nopeasti yleistyneen testosteronikorvaushoidon suhteen ja antoi lausunnon, jonka mukaan korvaushoidon hyödyistä tai turvallisuudesta ei ole näyttöä vanhenemiseen liittyvän hypogonadismin hoidossa. (4)
Tämä oli osaltaan seurausta vuonna 2014 julkaistusta tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin sydänkohtausriskiä kolmen kuukauden ajalta testosteronikorvaushoidon aloituksen jälkeen. Tutkimuksessa korvaushoidon havaittiin olevan yhteydessä 2,2-kertaiseen riskiin sydänkohtaukselle yli 65-vuotiailla miehillä ja 3,4-kertaisen riskiin yli 75-vuotiailla miehillä. (5)
Näistä tuloksista huolimatta, suurimmassa osassa tutkimuksista korvaushoidon ei ole havaittu lisäävän riskiä sydän- ja verisuonisairauksille. Aiheesta on tehty viisi meta-analyysiä, joihin on kerätty tietoa kymmenistä aiemmista yksittäisistä tutkimuksista. Neljässä analyysissä ei testosteronihoidon havaittu lisäävän riskiä sydän- ja verisuonitaudeille ja yhden mukaan riski sydäntaudeille kasvaa hoidon seurauksena. (6)
Lyhyt vastaus:
Testosteronikorvaushoito saattaa lisätä sydän- ja verisuonitautien riskiä hoidon alkuvaiheessa yli 60-vuotiailla miehillä. Ei ole näyttöä siitä, että pitkäkestoinen korvaushoito kasvattaisi sydäntautien riskiä.
Testosteronihoidon haitat – Mitä opittiin?
Kuten lähes kaikkien muidenkin lääkehoitojen kohdalla, testosteronikorvaushoito voi aiheuttaa positiivisia ja negatiivisia terveysvaikutuksia. On täysin yksilöllistä onko hoidosta enemmän hyötyä vai haittaa.
Kuten lähes kaikkien muidenkin lääkehoitojen kohdalla, testosteronikorvaushoito voi aiheuttaa positiivisia ja negatiivisia terveysvaikutuksia. On täysin yksilöllistä onko hoidosta enemmän hyötyä vai haittaa.Todennäköisesti korvaushoito on hyödyllisin niille miehille, joilla testosteronivaje on selkeä ja sen aiheuttaja on sisäinen vamma, kuten sukupuolirauhasten toimintahäiriö (primäärinen hypogonadismi) tai aivoperäinen toimintahäiriö (sekundäärinen hypogonadismi).
Jos taas testosteroniarvot ovat viiterajoilla tai matalien arvojen taustalla on stressiä, liikaharjoittelua, huono ruokavalio tai muita elintapatekijöitä, on mielestäni järkevää kokeilla luontaisia keinoja testosteronin nostamiseksi ennen korvaushoitokokeilua.
Omalla kohdallani oli järkevä päätös lopettaa testosteronihoito. Syynä mataliin testosteronitasoihini oli liiallinen harjoittelu, puutteellinen ruokavalio ja työstressi. Korjattuani elämäntapojani sain nostettua testosteronitasoni viitearvojen yläpuoliskolle melko vähällä vaivalla.
Ongelmana on että korvaushoitoreseptejä saatetaan myöntää liian helposti, ilman että elämäntapatekijöitä kartoitetaan lainkaan. Tämä on minusta outoa, koska tiedetään, että esimerkiksi Suomessa yleinen D-vitamiinin puutos voi aiheuttaa madaltuneita testosteroniarvoja. Sama pätee sinkkipuutokseen, univajeeseen ja lukuisiin muihin tekijöihin. (1) (2) (3)
Keinoja vähentää terveysriskejä korvaushoidon aikana
- Laajojen lähtötasoverikokeiden otto ennen korvaushoidon aloittamista
- Varmistus, että hoito todella pitää testosteronitasot viiterajojen keskialueella
- Hemoglobiinin tarkkailu korvaushoidon aikana
- Hematokriitin tarkkailu. Jos taso nousee yli 50 %, pitää hoitoa muokata
- Eturauhasterveyden tarkkailu mm. PSA-merkkiaineverikokeella.
Haluaisin kuulla myös teiltä. Oletko korvaushoidolla ja mitä terveyshyötyjä tai -haittoja olet siitä havainnut?
Saatat myös tykätä
16 Testosteroniboosteria mammuttivertailussa
Kannattaako monivitamiineja syödä?
Jos pidit artikkelista, tsekkaa blogin Facebook-sivu!
Endokrinologi ei suostunut kirjoittamaan minulle testosteronireseptiä, kun kokonaistesto oli 11 (10-38), LH 3,0 ja vapaa testosteroni hieman alle viiterajan. Arvon nyt lähtisikö muilta lääkäreiltä kyselemään hoitoa.
Eikös uniapnea ole myös yksi madollinen testosteronikorvaushoidon haitta?
Testosteronihoidon vaikutukset unen laatuun lienevät yksilöllisiä. Muutaman tutkimuksen mukaan testosteroni voi korkeilla annoksilla heikentää unta ja lisätä hengitysongelmia, mutta jos testosteronitasot pysyvät ”normaaleina”, uniapneaa ilmenee vain pienellä osalla potilaista. (lähde1, lähde2)
Olen ollut korvaushoidossa n10 vuotta. Päivääkään en antais pois. Pidän myös huolta yleiskunnosta ja lihasmassa on pysynyt hyvin iästä huolimatta. Mielestäni parhaan hyödyn saa kun harrastaa vaikka salilla käyntiä ja liikuntaa yleensä.
Kiitos kommentista, Pertti! Hienoa, että hoito toimii sinulla.
Toimisipa mullakin!Arvot jossain 10:n nurkilla ,hikoilu valtavaa,mielialat vaihtelee.Urologi vain työnsi sormensa perseeseeni ja totes,että jos geelit ei auttaneet ,ei niitä kannata enää käyttää.
Olen ollut korvaushoidossa muutaman vuoden, energisyys jonkin verran lisääntynyt ja unen laatu parantunut. Toisaalta paino on noussut, mielialavaihtelut ovat suuria ja ainakin tuntuu siltä, että hiukset ovat alkaneet harventua, mikä saattaa osin johtua ikääntymisestäkin (yli 50 v). Onkohan tuo hiustenlähtö yleinenkin sivuvaikutus hormonihoidolle?
Lihassa, maidossa ja kananmunissa on estrogeenia (naishormonia). (Linkki)
Ei varmaan yllätys, että niillä miehillä jotka eivät syö lihaa, maitoa ja kananmunia on 13 % korkeampi testosteroni kuin niillä jotka syövät niitä. (Linkki)
Lisäksi oluessa on phytoestrogeenia joka toimii estrogeenin tavoin. Normaalisti phytoestrogeeni kiinnittyy beta -reserptoreihin joka ei vaikuta hormoonitasapainoon, mutta oluen tapauksessa phytoestrogeeni toimii oikean estrogeenin tavoin ja kiinnittyy alfa -reseptoreihin. (Linkki)
Testosteroniarvot olivat reilusti alle viitearvojen ennen hoidon aloitusta. Olen saanut Nebido pistoksia keväästä alkaen. Vointo on muuttunut aika totaalisesti. Haittana hoitojakson loppuvaiheen heikotus. Luulen että minulla on ollut vaje nuoruudesta alkaen ja korvaushoito kohdallani on ainut vaihtoehto.
Olen ollut vuosia teston korvaushoidossa alunperin vähitellen tulleiden erektio-ongelmien vuoksi ja e-lääkkeetkään eivät tehonneet enää kunnolla.
Testeissä vapaa testo olisi selkeästi alle viitearvojen, joten aloitettiin Nebido korvaushoito.
Oli parani ja alkuun myös seksuaalipuoli. samoin uni ja työssä jaksaminen. myös painonhallinta helpottui. Lopulta kuitenkin erektio ja seksipuoli palasi vanhalle heikentyneelle tasolle. Samoin ohessa tarvittu testin aiheuttama estradiolin ajoittaistaliikatuotantoa estävän lääkkeen tarve alkoi lopulta ärsyttää.
Olen nyt lopettamassa hoitoa kalliina varsin turhana, koska lopultakin raskaan vuorotyön ja vuosien kovan stressin ja työuupumusputken sekä huonon nukkumisen vaikutuksia ei taidettu ottaa huomioon.
Vieroitusoireita on tullut yöhikoiluna ja voi olla että täytyy loiventaa vielä muutamalla piikillä.
Voiko korvaushoidon lopettaa kuin seinään ja toivoa parasta vai joudutaanko turvautumaan johonki ”palauttavaan” lääkitykseen?
Nyt yli 10 vuotta testokorvaushoidossa. Ikä +60, veriarvot ovat olleet hyvät ja hoito toimii muutenkin loistavasti, eikä teston tehot ole kadonneet, vaikka annos on pysynyt samana. Näillä näkymin tällä mennään loppuun saakka.
Mielenkiintoinen julkaisu. Tässä juuri itse mietiskelen kuinka voisin testoarvojani parantaa. Vapaa testo viiterajoissa, mutta valkuaisaineessa oleva 9 millimoolia. Uskon kroonistuneella stressillä olevan vaikutusta ja haluaisinkin luontaisin keinoin asiaa parantaa. Olen urheillut aina ja edelleen käyn salilla, lenkkeilen ja harrastan kamppailulajeja. En haluaisi pitää korvaushoitoa ainoana vaihtoehtona vaikka pahasti siltä näyttää, että lääkäri sitä on minulle tuputtamassa. Pyrin syömään hyvin ja terveellisesti. Voiko silti tarkoittaa sitä tuo vaje valkuaisaineessa, ettei niitä ole riittävästi koska jos vapaana oleva testo on viitearvoissa hyvä. Voiko tämä olla näin yksioikoinen? Unohdin kysyä tätä lääkäriltä kun soitti.